Michel Onfray on syntynyt vuonna 1959 Argentanissa, Ranskassa. 

Onfray on akateemisen maailman ulkopuolella toimiva filosofi ja kirjailija, joka

on omistautunut vasta-ajattelun tutkimukselle.  Onfrayn keskeinen teos on moniosainen filosofian vastahistoria, Contre-histoire de la philosophie. Onfray tuo siinä esiin ajattelijoita, jotka  on syrjäytetty virallisessa  historiankirjoituksessa. Kysymys on unohdetuista, vaietuista, marginaalisista äänistä tai näkökulmista.

Onfray on perustanut Caeniin Ranskaan ”kansalaisyliopiston”,(Université populaire), jonka tavoitteena on tuoda filosofinen keskustelu  lähelle jokapäiväistä elämää vastustaen kuitenkin kaikkea populismia. Onfray  tuo esiin materialistisen ja hedonistisen filosofian traditiota. Hänen näkemyksensä on, että filosofian tulee korvata uskonnot tässä jälkikristillisessä  läntisen kulttuurin vaiheessa.

Viimeisimmissä teoksissaan hän on käsitellyt ateismia, Nietzscheä, intialaista filosofiaa ja erotiikkaa sekä Sigmund Freudia.

Onfray on erittäin tuottelias kirjailija joka osallistuu myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänen suosionsa ja merkityksensä on jatkuvasti kasvamassa. Hänen ”kansalaisyliopiston” ideansa on levinnyt useisiin maihin Ranskan ulkopuolelle. Suomeksi hänen tuotannostaan on julkaistu toistaiseksi vain yksi teos, mutta esimerkiksi ruotsalainen kustantamo Nya Doxa kääntää häntä koko ajan, mm. Filosofian vastahistoriaa (Filosofins mothistoria).

Trinh T. Minh-ha  on syntynyt Hanoissa vuonna 1952. Hän on elokuvaohjaaja, kirjoittaja ja säveltäjä. Monipuolisuudessaan hän on tärkeimpiä postkolonialistisen teorian jälkeisiä  tekijöitä. Hän toimii professorina Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa ja on luennoinut mm. Cornellin ja Harvardin yliopistoissa. Akateemisten meriittien lisäksi Minh-ha on vaikutusvaltainen elokuvan ja kuvataiteen piirissä. 

Tärkeä tekijä hänen teoksissaan on kriittinen suhde tieteen ja taiteen konventioihin. Minh-ha suhtautuu varauksellisesti tieteen ja taiteen tapaan lähestyä toiseutta määrittelemällä se tämän omien käsitysten kautta. Hän pyrkii löytämään taiteen ja teoreettisten tekstien avulla jotakin ennalta määrätyn merkityksen takaa. Hän halua tarttua määrittelemättömään, siihen epämääräiseen, joka on läsnä kulttuurissa.

Sen sijaan että alistuisi konventionaalisiin tapoihin esittää vierasta kulttuuria Minh-ha lähtee  siitä että kysymys ”Kuinka tämä pitää esittää?” tulee tehdä näkyväksi itse taideteoksessa. Taideteoksen tulee antaa katsojalle mahdollisuus pohtia erilaisia mahdollisia tapoja lähestyä toiseutta – jos jokin on vierasta, on valheellista olettaa tietävänsä kuinka se tulisi esittää.

CLANDESTINO INSTITUT / BWANA CLUB

Bwana Club on  göteborgilainen kulttuuriliike joka toiminnallaan tahtoo ”valaista demokratian ehtoja jälkikolonialistisessa ja globaalissa ajassa”.

ALEKSANDER MOTTURI ( s.1970) on kirjailija, kuraattori ja Clandestino Festival-tapahtuman taiteellinen johtaja. Hän väitteli  filosofian tohtoriksi Åbo Akademissa, Turussa, vuonna 2003 ( väitöskirja  Filosofi vid mörkrets hjärta – om Wittgenstein, Frazer och vildarna).  Aleksander Motturi kuuluu aikakauslehti Gläntan toimituskuntaan, hän toimii kustantamo Glänta Produktionissa sekä undergroundyliopisto Clandestino Instituutissa.  Hän on toiminut kuraattorina kansainvälisessä I ´M  THE PULSE – THE ASIA-EUROPE MUSIC CAMP tapahtumassa Pekingissä ja Göteborgissa vuosina 2006-2007. Hänen viimeisin kirjansa Etnotism - en essä om mångkultur, tystnad och begäret efter mening ilmestyi 2007.  Joulukuussa  2009 sai  Göteborgin Kaupunginteatterissa ensi-iltansa näytelmä Förvaret, jonka hän on kirjoittanut yhteistyössä Johannes Anyurun kanssa. Syksyllä 2011 ilmestyy hänen esikoisromaaninsa Diabetikern.

MICHAEL AZAR (s.1970) on dosentti  ja lehtori Göteborgin yliopistossa (institutionen för Litteratur, i´dehistoria och religion). Azar on toiminut yliopisto-opettajana eri puolilla Ruotsia vuodesta 1993. Hän väitteli vuonna 2000 aiheenaan kolonialismin vastainen taistelu Ranskan Algeriassa keskittyen Albert Camus ´n ja Frantz Fanonin kirjailijantyöhön. Hän julkaisi tämän pohjalta kirjan Frihet, jämlikhet, brodermord vuonna 2001. Azarin erikoisalueita ovat moderni filosofia, jälkikolonialistinen teoria, Keski-Idän historia ja Euroopan myöhäiskeskiaika ja renessanssi.  Azarin tuotantoon kuuluvat  myös mm. esseekokoelmat Döden i Beirut sekä Vittnet. Syksyllä 2008 sai kantaesityksensä hänen esikoisnäytelmänsä Deadline, joka oli arvostelumenestys. Vuoden 2010 syksyllä esitettiin hänen Arthur Rimbaud ´n elämästä kertova  dramatisointinsa Jag är en annan.  Michael Azar  kuuluu aikakauslehti Gläntan toimituskuntaan ja perustajajäseniin. Lisäksi hän toimii aika ajoin myös muusikkona ja dramaturgina.

JOHANNES ANYURU (s.1979) on runoilija, joka toimii myös luovan kirjoittamisen opettajana Clandestino Instituutissa. Hän debytoi vuonna 2003 kokoelmalla Det är bara gudarna som är nya.  Sen jälkeen hän on julkaissut kokoelmat Omega sekä Städerna inuti Hall.  Vuonna 2003 hän oli mukana projektissa Abstrakt Rap.  Yhteistyössä Sean McConnellin ja Khim Efraimssonin  kanssa  Anyuru on muodostanut ryhmän Broken word, joka vuonna 2005 julkaisi albumin Anatomy of a dying star. Esikoisnäytelmä, Aleksander Motturin kanssa kirjoitettu  Förvaret,  sai kantaesityksensä 2009 Göteborgin Kaupunginteatterissa.  Syksyllä 2010 ilmestyi Johannes Anyurun esikoisromaani Skulle jag dö under andra himlar.   

EDDA MANGA (s.1969 on tutkija, kirjailija ja aatehistorioitsija. Hän väitteli vuonna 2002 Göteborgin Yliopistossa ja sai  työstään Gudomliga uppenbarelser och demoniska samlag: en studie av det excentriska idéarvet I Cecilia Rodriguez katolska tänkande ylistävät arviot sekä Clio-palkinnon.  Tällä hetkellä hän toimii Uppsalan yliopistossa mutta opettaa sen lisäksi Clandestino Instituutissa sekä eri yliopistoissa Ruotsissa ja Kolumbiassa.  Hän on tutkinut  länsimaisen aatehistorian suhdetta erilaisiin poissulkemisen  muotoihin, kolonialismin historian  ja oman aikamme globaalin järjestyksen välistä suhdetta, seksuaalisuuden ja politiikan suhdetta. Tällä hetkellä hän kirjoittaa kahdesta aihepiiristä: maallistumisesta ja avioliittolainsäädännöstä Ruotsissa 1900-luvun aikana sekä 1500-luvulla eläneen espanjalaisen ajattelijan Francisco de Vitorian ”oikeutetun sodan” käsitteestä.

PÄIVI KOSONEN  FT, yleisen kirjallisuustieteen dosentti, on kulttuurihistoriallisesti suuntautunut kirjallisuudentutkija. Hänelle rakkaita tutkimuskohteita ovat omaelämäkerrallisen kirjallisuuden eri muodot. Hän teki väitöskirjansa Elämät sanoissa (Tutkijaliitto, 2000) ranskalaisesta uudesta omaelämäkerrasta. Sen jälkeen hän on  kirjoittanut antiikin omaelämäkerroista (Isokrateesta Augustinukseen. Johdatus antiikin omaelämäkerralliseen kirjallisuuteen, Atena 2007).

Turkulaisten kirjallisuudentutkijoiden, Hanna Meretojan ja Päivi Brinkin (ent. Mäkirinta), kanssa  Päivi Kosonen on  luonut Café Voltaire -kirjasarjan, jossa esitellään maailman nykykirjallisuuksia yleistajuisesti.  Hän  ollut toimittamassa sarjan kahta ensimmäistä osaa: ranskalaista nykykirjallisuutta esittelevää kirjaa Tarinoiden paluu (Avain, 2008) sekä brittiläistä nykykirjallisuutta esittelevää teosta Imperiumin perilliset (Avain, 2009). Näissä kirjoissa Kosonen on  kirjoittanut eurooppalaisista naiskirjailijoista, jotka kukin omalla tavallaan uudistavat proosan kenttää ja rikkovat korkean ja matalan rajoja. Hän luonnehtii näitä esseekirjoja tutkimusmatkoiksi eurooppalaiseen nykykirjallisuuteen ja -identiteettiin.

“Profiililtani olen generalisti. Kirjallisuuden opettaminen ja siitä puhuminen kuuluu elämäntehtävääni. En jumaloi kirjallisuutta – elävät ja läsnä olevat ihmiset ovat tärkeämpiä kuin kirjallisuus – mutta kirjallisuus on kätevä väline tarkastella toisten, minulle tuntemattomien ihmisten ajatuksia ja tuntemuksia, miettiä mitä ja miten milloinkin on ollut mahdollista ajatella ja kuvitella. Omia lukukokemuksiani päivitän nettisivuiltani www.ajatusmatka.net avautuvaan blogiin aina kun ehdin.  “

KARI HUKKILA on esseisti, näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja.

Viitisenkymmentä hänen kirjoittamaansa kuunnelmaa, näytelmää, tv-draamaa sekä perinteisen esitystaiteen puitteissa vaikeammin luokiteltavaa tekstiä on esitetty vuodesta 1988 alkaen. Hänen viimeaikaisia teoksiaan ovat mm. hänen YLE:n Radioateljeelle kirjoittamansa ja ohjaamansa kollaasimuotokuva ranskalaisesta runoilija Jacques Roubaud’sta sekä 2-osainen tv-draama Katso Ihmistä, jonka aiheena oli kirjailija Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynti.

Kari Hukkilan esseekirja Kerettiläisesseet ilmestyi Savukeitaan kustantamana 2010. Teos kuvaa vuoden 1989 jälkeistä Eurooppaa, jonka ilmapiiriä hallitsee lännen ja arabimaiden vastakkainasettelu. Näkökulmana esseissä on pitkäaikainen ystävyys algerialaisen maahanmuuttajan kanssa, ja kaikupohjaa nykypäivälle antavat esseiden laajat, historiaan leikkaavat osuudet. Niissä aiheina on mm. modernin romaanin synty, ystävyys ja vihollisuus, Carl Schmitt meidän aikamme suurinkvisiittorina, kansankielisen runouden synty sekä kirjailijan nuoruus itähelsinkiläisessä lähiössä.

- - - -

Kerettiläisesseet / The Heretic Essays

Katso ihmistä / Behold the Man

YLE / FBC (Finnish Broadcasting Company)

Radioateljee / Radio Atelier

ANTONY FREDRIKSSON (syntynyt 1972) on filosofi, kirjoittaja ja kulttuurituottaja.

Hän työskentelee tällä hetkellä väitöskirjan kanssa joka käsittelee aistien filosofiaa; tiedon, näkemisen, kuvan ja minän suhdetta. Väitöskirjan päämääränä on näyttää miten dokumentaarisen kuvan käsite tuo meidän eteen tärkeitä moraalisia kysymyksiä ruumiista, minästä ja toiseudesta sekä millä tavalla nämä kysymykset ovat kysymyksiä, ei pelkästään tiedosta, vaan myös representaation politiikasta ja etiikasta.

Hän on julkaissut useita esseitä ja artikkeleita jotka käsittelevät epistemologiaa, aistien filosofiaa, elokuvaa, sekä visuaalista kulttuuria tieteellisissä sekä taidetta käsittelevissä julkaisuissa. Fredriksson toimii estetiikan opettajana Åbo akademiin filosofian laitoksella, sekä visuaalisen kulttuurin opettajana taidehistorian laitoksella.

LAURA HOLLSTEN toimii yliopistonopettajana Åbo Akademin historian oppiaineessa. Hänen tutkimusalojaan ovat varhaismoderni aate- ja oppihistoria, ympäristöhistoria ja globaalihistoria. Hän tutkii parhaillaan eläimiä "kulutustavaroina", osana kulutusmyönteisen kulttuurin syntyä Atlantin alueella 1600- ja 1700-luvuilla.

JOHANNA ENCKELL on näytelmäkirjailija ja dramaturgi-ohjaaja. Hän on työskennellyt vuosina 1975-80  dramaturgina (Svenska Teatern i Helsingfors, Stockholms stadsteater). Lisäksi hän on toiminut Teatterikorkeakoulun lehtorina ja vararehtorina.

Enckell on asunut vuosina 1984-2004 Pariisissa ja kirjoittanut muun muassa Hundrade drömmars fröken ja Heliga Birgittas lekar, jotka saivat Näytelmäkirjailijaliiton Lea-palkinnon vuonna 1990. Enckell on julkaissut Skärvor av Artaud (suomennos: Antonin Artaudin jäljet ranskalaisessa teatterissa) vuonna 2003.

SUSANA NEVADO valmistui kuvataiteen maisteriksi Madridin yliopistosta 1992, Espanjassa. Hän on suorittanut Suomen Kuvataideakatemian jatko-opintokurssin v.1994, Turun ammattikorkeakoulun Taiteen uusiokäyttö-erikoistumisopinnot v. 2002 ja Nykyveiston erikoistumisopinnot v. 2011.

Nevado on toiminut kuvataiteilijana Suomessa vuodesta 1994 lähtien ja on pitänyt täällä sekä ulkomailla, muun muassa Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Ruotsissa, useita yksityis- ja yhteisnäyttelyitä niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin taiteilijoiden kanssa. Lisäksi hän on toiminut yhteisötaiteilijana Turun Ars Nova –museon kanssa, ulkomailla kansainvälisessä RAPID- projektissa 2008 Portugalissa, Englannissa ja Turussa 2009 sekä v. 2010 -2011 yhteistyössä julkisessa taideprojektissa Beverley Carpenterin kanssa.  Nevado on toiminut 2007- 2011 maalauksen lehtorina Turun taideakatemiassa.

KATVE-KAISA KONTTURI Filosofian lisensiaatti Katve-Kaisa Kontturi on nykytaiteen tutkija ja Turun yliopiston taidehistorian assistentti. Hänen erikoisalojaan ovat feministinen taide ja teoria, uusmaterialistinen taiteentutkimus ja tutkija-taiteilija-yhteistyö.

Kontturi on julkaissut teoksen Feminismien ristiaallokossa. Keskusteluja taiteen ja teorian kytköksistä (2006) ja viimeistelee parhaillaan väitöskirjakäsikirjoitustaan, joka kehittelee metodeita ja käsitteitä taiteen materiaalisuuden käsittelyyn.

Kontturi on lisäksi julkaissut monia artikkeleja suomessa ja kansainvälisesti. Hän on myös toimittanut kaksi teoreettismetodologista kokoelmaa: Kanssakäymisiä. Osallistuvan taiteentutkimuksen askelia (2005) ja Nyansseja ja näkökulmia (2011), joka koostuu taidehistorian professori Altti Kuusamon teksteistä.

***

Nevado ja Kontturi ovat työskennelleet yhdessä Villa Karo -residenssissä, Beninissä v.2008 ja tehneet yhteisnäyttelyitä, jossa taide ja teoria yhdistyvät eri tavoin (2009 & 2010).